Ensimmäiset valtakunnalliset nuorten tutkijoiden oppihistorian päivät ja IX Jaakko Suolahti luento Tieteiden talolla 26.1.2023

Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6 00170 Helsinki

Päivien ohjelma (ohjelma ja abstraktit pdf-muodossa):

10.00–10.15                Opening words (Lecture Hall 505)

10.15–11.45                Session 1: Perspectives on Knowledge        (505)

Chair: Johan Östling

Anita Geritz-Zhuang: Drawing the Borders of Legitimate Knowledge in Early Modern Wonder Book Translations

Mikko Myllyntausta: Institutional and Other Knowledge – Parallel Forms of Knowing New Zealand in Early-19th-Century Britain

Julia Dahlberg: Newspapers as mediators of scientific knowledge: Darwinism and the (digitalized) Finnish Press 1859–1879

11.45–13.00                Lunch

13.00–14.30                Parallel Sessions 

Session 2: New Approaches to Disciplinary Histories (504)

Chair: Maija Kallinen

Liisa Kunnas-Pusa: Colonialism, Finnish archaeology, and the interpretations of Stone Age

Petteri Norring:  Normativity and historians – the case of Nordic historiography

Janne Mäkiranta: Animal Agency and the History of Veterinary Medicine

Session 3: Authoring and Communicating Knowledge (505)

Chair: Janne Tunturi

Sara Norja:  Roger Bacon’s alchemical legacy: Tracing the work of a ‘pseudo-author’

Aino Liira: Making Time Visible: Visual chronologies in Early Modern English books

Ahto Apajalahti: Cold War nuclear culture in Finland and beyond

14.30–15.00                Coffee

15.00–16.30                Parallel Sessions

Session 4: Actors and Networks (504)

Chair: Petteri Norring

Ari Tervashonka: Nikola Teslan universaalin sähkön tiedepohja

Marko Piipponen: Bureau for Criminal Investigation – Pioneer of Finnish forensic science 1926–1954

Session 5: Conceptual Approaches (505)

Chair: Soile Ylivuori             

Salla Tuomivaara: Can a conceptual history of animal be written?

Olli Rappe: Combining conceptual history and discourse analysis for studying historical development of a social scientific paradigm – a methodological perspective

Heikki Mikkonen: The Idea of Economic Growth in Finnish Economic Associations from the Late 19th Century until the Second World War

17.00-18.00                 IX Jaakko Suolahti Lecture (Lecture Hall 104)

Professor Johan Östling: Approaches to the History of Knowledge: Arenas, Actors and Circulation

Kahvitusta varten pyydämme ilmoittautumaan seuran sihteerille: sihteeri[at]oppihistoriallinenseura.fi

Seuran pikkujoulut

Tervetuloa Seuran pikkujouluihin Tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, sali 207) torstaina 15.12. klo 17.30. Professori Eero Hyvönen pitää esitelmän aiheesta ”Sammon taontaa semanttisessa webissä – historiallisten kirjekokoelmien julkaiseminen ja tutkiminen LetterSampo-järjestelmällä.”

Hjärtligt välkomna till Samfundets julfest. Torsdagen 15.12. kl. 17.30 i Vetenskapernas hus (Kyrkogatan 6, sal 207) håller professor Eero Hyvönen ett föredrag om systemet LetterSampo ”Att smida Sampo på semantiska webben – historiska brevsamlingar och LetterSampo.”

Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä – länken till mötet:

https://helsinki.zoom.us/j/66527175247

Meeting ID: 665 2717 5247

Passcode: 359375

Seuran uusi hallitus valittiin

Suomen oppihistoriallisen seuran syyskokouksessa 22. 11. 2022 valittin myös seuran uusi hallitus.

Puheenjohtajaksi (kolmivuotinen kausi) valittiin Elise Garritzen ja hallituksen jäseniksi vuodelle 2023 Maija Kallinen, Janne Mäkiranta, Petteri Norring, Johanna Skurnik, Johan Sten, ja Juhana Toivanen.

Oppihistoriallisia tärppejä Historiantutkimuksen päiville

Historian tutkimuksen päivät järjestetään Tampereen yliopistossa 20.10.-22.10. Ohjelmassa on myös oppihistoriallisia sessioita.

Torstai 20.10.
1-A06 Kulturella och intellektuella flöden kring akademien i Åbo på 1600- och1700-talet
Ordförande och kommentator: Johanna Ilmakunnas
Laura Hollsten: Kunskap och färdigheter för livet: Pehr Stenberg som student i 1700-talets Åbo
Charlotta Wolff: Professorer och filosofer: akademiska idéflöden på 1700-talet

1-A31 Työ, terveys ja tehokkuus sotien jälkeisessä Suomessa
Puheenjohtaja: Petteri Pietikäinen
Mona Mannevuo: “The psychiatric lessons of the war do not seem to have been generally learnt”. WHO:n suositukset työväestön mielenterveyden kohentamiseksi sotienjälkeisessä Suomessa.
Eve Hyrkäs: Lääkärintyö, hoidon tehokkuus ja psykosomaattiset ilmiöt
Mikko Myllykangas: Työtä ja mielisairautta kahdessa Suomessa
2-A07 Ihmisen ja muuttuvan merellisen biodiversiteetin historiallinen suhde
Suomessa

Puheenjohtaja: Otto Latva
Otto Latva: Merelliset eläin- ja kasvilajit, ihminen ja monilajinen historiantutkimus
Harri Uusitalo: Kieli ja diskurssit merellisen luontosuhteen määrittäjinä
Kirsi Sonck-Rautio: Etnologia ja Itämeren muuttuva merellinen biodiversiteetti

Perjantai 21.10.

3-A32 Koronapandemia ja yhteiskunnallisen kriisihallinnan pohjoismaiset polut: politiikan, tiedon ja hallinnan rajapintoja historiallisessa tarkastelussa
Puheenjohtaja: Johanna Rainio-Niemi
Jenni Karimäki: Yksilön vai yhteiskunnan vastuu? Poliittinen ymmärrys kriisien syistä ja
seurauksista 1970-luvulta nykypäivään
Aura Kostiainen: Asiantuntijavalta ja kansanvalta suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa
Lyydia Aarninsalo: Tieto, kriisit ja varautuminen. Reaktiivisuus ja ennakoin

4-A2a Sick and healthy cities I
Chair: Heini Hakosalo
Elina Maaniitty: Helsinki as a disease environment in the eighteenth century – Characteristics and risks.
Annukka Sailo: Infectious disease control and urban development in Helsinki, 1873–93
Marjaana Niemi: Waiting for a pandemic; Preparing for cholera outbreaks in Helsinki in the 1890s
Heini Hakosalo: Fatal fauna; Urban livestock as a health risk in two Finnish towns, 1890-1920

4-A08 Lääketieteellinen epävarmuus ja asiantuntijuuden rajat
Puheenjohtaja: Pieter Dhondt
Saara-Maija Kontturi: Lääketieteen epävarmuus suhteessa lääketieteen ja lääkärijärjestelmän
kehitykseen 1800-luvun lopulla
Suvi Rytty: Pettymys lääketieteeseen pohjana vaihtoehtolääkinnällisen maailmankuvan
omaksumiselle 1900-luvun alussa
Sari Aalto: Biologia, psyyke, ympäristö ja lääke – muuttuva sairauskäsitys 1950- ja 1960-luvuilla

5-A2a Sick and healthy cities II
Chair: Marjaana Niemi
Paula Schönach: Advanced hygiene or spread of diseases? The use of natural ice for cooling in early 20th century Helsinki
Jarmo Peltola, Sakari Saaritsa & Henri Mikkola: Death Around the Kitchen Table: Inequality,
Urban Habitat and Disease Avoidance during a Typhoid Epidemic in a Finnish City, 1916
Pia Olsson: Living next to the virus; The urban affective milieu in the time of Covid-19, case Helsinki

Lauantai 22.10.

6-A08 Tietokirjat ja tiedon julkaiseminen 1700-luvulta 1900-luvun alkupuolelle
Puheenjohtaja: Leila Koivunen
Laura Tarkka: Neron puolesta, tekijän hahmossa? Adaptaatio 1700- luvun tietokirjakäännöksissä
Elise Garritzen: Tutkittua tietoa, taloudellista tuottoa ja esteettistä tyydytystä: historiallisten
tutkimusten julkaisemisen haasteet 1800-luvun jälkipuolen Englannissa
Johanna Skurnik: Globaali maantieteellinen tieto 1920- luvun Suomessa: tiedon kierto,
kääntäminen ja ylirajaisuus tietokirjasarja Maapallossa

Syksyn ohjelma / Program för hösten 2022

Syyskuu

Vierailu Yliopistomuseoon torstaina 29.9. klo 16.45 (Unioninkatu 34)

Tervetuloa vierailulle Helsingin Yliopiston päärakennukselle, jonka vanhan puolen peruskorjaus valmistui hiljattain. Päärakennuksen taide- ja patsaskokoelma tarjoavat mahdollisuuden syventyä Yliopiston historiaan.

Opastettu kierros alkaa klo 16.45 päärakennuksen vanhan puolen ala-aulasta.

Kierroksen jälkeen ohjelma jatkuu illanvietolla ravintola Bryggerissä (Sofiankatu 2).

Marraskuu

Seuran syyskokous Tieteiden talolla tiistaina 22.11. klo 17.00 (Kirkkokatu 6, sali 504)

Seuran syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja kokouksen jälkeen dosentti Kati Parppei esitelmöi Venäjän kansallisesta historiakuvastosta.

Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyksin. Linkki tapahtumaan toimitetaan myöhemmin.

Joulukuu

Seuran pikkujoulut järjestetään torstaina 15.12. klo 17.
Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

September

Torsdagen 29.9. kl. 16.45 besök på Universitetsmuseet (Unionsgatan 34)

Hjärtligt välkomna till en guidad tur i Universitetets huvudbyggnad, vars äldre sida nyligen blev färdig efter renoveringen. Museets konstsamling är ett fascinerande sätt att fördjupa sig i Universitetets historia.

Den guidade turen börjar kl. 16.45 och vi träffas i nedre entréhallen i huvudbyggnadens äldre sida.

Efter turen samlas vi på restaurant Bryggeri för kvällssamkväm (Sofiagatan 2).

November

Tisdagen 22.11. kl. 17.00 hålls Samfundets höstmöte i Vetenskapernas Hus (Kyrkogatan 6, sal 504). Efter mötet håller docent Kati Parppei ett föredrag om Rysslands nationella historiebild.

Länken till mötet och föredraget kommer att sändas senare.

December

Samfundets julfest firas torsdagen 15.12. kl. 17. Mera information om programmet kommer att sändas under hösten.

Esitelmäkutsu / Call for papers / Inbjudan att hålla föredrag

Esitelmäkutsu ensimmäisille valtakunnallisille nuorten tutkijoiden oppihistorianpäiville

Suomen Oppihistoriallinen Seura järjestää 26.1.2023 nuorten tutkijoiden oppihistorianpäivät Helsingissä Tieteiden talolla. Oppihistorianpäivät tarjoavat väitöskirjatutkijoille ja juuri väitelleille tilaisuuden verkostoitua sekä keskustella tieteen historian ajankohtaisista suuntauksista, menetelmistä, teorioista ja käsitteistä. Tieteen historialla tarkoitetaan tässä laajasti niin luonnontieteiden, teknologia, ihmistieteiden, kuin tiedon ja tieteellisten instituutioiden historiaa. Päivän ohjelmaan kuuluu nuorten tutkijoiden esitelmiä sekä Oppihistoriallisen Seuran perinteinen Jaakko Suolahti -luento. Luennon pitää 2023 Johan Östling, Pohjoismaiden johtava tiedon historian asiantuntija. Östling toimii professorina Lundin yliopistossa sekä Lund Centre for the History of Knowledge’n johtajana.

Oppihistorian päiville pyydetään nyt esitelmäehdotuksia, joissa käsitellään jotakin tieteen historian ajankohtaista metodista, teoreettista, käsitteellistä tai aineistoon liittyvää kysymystä oman tutkimushankkeen lähtökohdista käsin. Korkeintaan 250 sanan abstraktista tulee käydä selkeästi ilmi käynnissä olevan tutkimushankkeen aihe sekä se, miten ehdotetun paperin teema sijoittuu tieteenhistorian tutkimuksen nykykentälle.

Esitysten pituus on 20 minuuttia ja abstraktien määräpäivä on perjantaina 7.10.2022. Oppihistorian päivien pääkieli on englanti, mutta tarvittaessa paperin voi pitää myös suomeksi tai ruotsiksi. Abstraktin tulee olla laadittu esityksen kielellä. Liitä mukaan myös muutaman virkkeen kuvaus nykyisestä tutkijanuravaiheestasi.

Oppihistoriallinen Seura tarjoaa puhujille lounaan ja on varannut pienen apurahan, jolla voidaan tukea harkinnan mukaan matkakuluissa sellaisia puhujia, joiden oma yksikkö tai projekti ei näitä kuluja kata. Mikäli haluat hakea avustusta, liitä mukaan lyhyt perustelu avustuksen tarpeelle sekä alustava kustannusarvio.

Lähetä abstrakti, uravaiheen kuvaus ja mahdollinen hakemus matka-avustusta varten yhtenä pdf-tiedostona viimeistään 7.10.2022 osoitteisiin elise.garritzen@helsinki.fi ja johanna.skurnik@helsinki.fi. Päätökset valituista esitelmistä tehdään lokakuun aikana.

Lisää tietoa Suomen Oppihistoriallisen Seuran kotisivuilta https://suomenoppihistoriallinenseura.wordpress.com/

Call for papers: the first research symposium for early career historians on the history of science and learning

The Finnish Society of Science and Learning (FSSL) organises a research symposium on the history of science and learning for early career researchers on 26th January 2023 at Tieteiden talo in Helsinki, Finland. The symposium will offer a networking and discussion platform/arena for PhD scholars and postdoctoral researchers. History of science is here understood broadly to comprise the histories of natural sciences, technology, humanities as well as the history of knowledge and scientific institutions. 

The symposium programme includes presentations from early career researchers and the FSSL’s traditional Jaakko Suolahti lecture. In 2023 the Jaakko Suolahti lecture will be delivered by Professor Johan Östling who is the leading expert of the history of knowledge in the Nordic countries. Östling is a professor at Lund University and the director of the Lund Centre for the History of Knowledge (LUCK).

The FSSL calls for papers for presentations which examine and explore topical aspects in the history of science. These may include methodological, theoretical and conceptual considerations or reflections that arise from the primary sources used in the research project. The abstract should clearly state the stage of the research project and describe how it is situated in the most recent research in the history of science.

The deadline for the paper proposals is Friday 7th October 2022. The main language of the symposium is English, but if necessary, the 20-minute presentations may be given in Finnish or Swedish. The abstract should be written in the language of the presentation. The maximum length of the abstract is 250 words. Please also include a short biographical description of the stage of your research career (not included in the abstract word count). 

The FSSL will offer the presenters lunch and coffee. The Society also has a small amount of travel grants available to subsidise at least part of the participants’ travel costs. The travel grants are intended for those researchers whose institution or project cannot cover the travel expenses. If you want to apply for a travel grant, please attach a short rationale for the grant and a preliminary budget. 

Please send the abstract, the short biography, and the possible travel grant application as a single pdf-file by 7th October 2022 to elise.garritzen@helsinki.fi and johanna.skurnik@helsinki.fi. The acceptance of papers will be announced by the end of October. 

Please visit the FSSL’s home page for more information: https://suomenoppihistoriallinenseura.wordpress.com/

Inbjudan att hålla föredrag på de första riksomfattande lärdomshistoriska dagarna för unga forskare

Finlands lärdomshistoriska samfund arrangerar 26.1.2023 lärdomshistoriska dagar för unga forskare på Vetenskapernas hus i Helsingfors. De lärdomshistoriska dagarna erbjuder unga doktorandforskare och nyligen disputerade en möjlighet till nätverk samt att diskutera om vetenskapshistoriska aktuella inriktningar, metoder, teorier och begrepp. Med vetenskapshistoria avsees här brett såväl naturvetrenskapernas, teknologins och humanioras som även kunskapens och de vetenskapliga institutionernas historia. Till programmet hör föredrag av unga forskare och Lärdomshistoriska samfundets traditionella Jaakko Suolahti-föreläsning. 2023  års föreläsning hålls av Johan Östling som är lednande lärdomshistorisk expert i Norden. Östling är professor vid Lunds universitet och chef för Lund Centre for the History of Knowledge.

Till de lärdomshistoriska dagarna önskas förslag till presentationer som behandlar någon aktuell vetenskapshistorisk metod eller teoretiska, begreppsliga, materialmässiga frågor utgående från den egna forskningen. Av abstrakten på högst 250 ord bör framgå klart det pågånde forskningsprojektets ämne samt hur den föreslagna presentationen profilerar sig inom dagens vetenskapshistoriska fält. 

Presentationernas längd är 20 minuter och deadline för abstrakterna 7.10.2022. Lärdomshistoriska dagarnas huvudspråk är engelska, men vid behov kan presentationer hållas även på svenska eller finska. Abstrakten bör vara på det språk presentationen hålls. Bifoga även några rader som beskriver din nuvarande fas i forskarkarriären.

Lärdomshistoriska samfundet bjuder föredragshållarna på lunch. Ett litet stipendium har reserverats för att enligt övervägande stöda sådana föredragshållare vars enhet eller instution inte står för kostnaderna. Om du vill ansöka om stöd bifoga en kort motivering av behovet för stöd och ett preliminärt resekostnadsförslag.

Skicka din abstrakt, beskrivning av din fas i forskarkarriären och eventuell ansökan om stöd för resekostnaderna i en PDF-fil senast den 7.10.2022 till adressen elise.garritzen@helsinki.fi och johanna.skurnik@helsinki.fi. Beslut om valda föredrag tas i oktober.

Mera information finns på Lärdomshistoriska samfundets sidor

https://suomenoppihistoriallinenseura.wordpress.com/

Ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forsellesin muotokuva paljastettiin

Professori, ylikirjastonhoitaja ja Oppihistoriallisen seuran puheenjohtaja Cecilia af Forselles jättää Kansalliskirjaston johtajan tehtävät jäädessään eläkkeelle 1.7.2022. Professori Cecilia af Forsellesin muotokuva liitetään Kansalliskirjaston tradition mukaisesti kunniakkaaseen, H.G. Porthanista alkavaan muotokuvien sarjaan. Muotokuvan on maalannut Suomen johtaviin taidemaalareihin kuuluva taiteilija, professori Kuutti Lavonen. Teos on toteutettu lahjoitusvaroin. Lue Kansalliskirjaston uutinen aiheesta.